Category Archives: 2018 Soittokausi

9 kuukautta Varusmiessoittokunnan palveluksessa

Jääkäri Pekka Luokkala ja korpraali Jesse Vilhomaa suorittivat palveluksensa Varusmiessoittokunnassa. Palvelus kesti 9 kuukautta ja se on ollut heille erittäin mielekästä ja monipuolista. Jääkäri Luokkala työskenteli soittokunnan mediatiimissä ja korpraali Vilhomaa soitti saksofonia Showbandissa.

Varusmiespalvelus median ja musiikin parissa

Jääkäri Luokkala jakamassa käsiohjelmia 70’s -kiertueella. Kuva: Lauri Tiainen / Puolustusvoimat

Luokkala haki Varusmiessoittokuntaan, sillä hän halusi suorittaa palveluksensa mediatöissä.

– Lisäksi opiskelen media-alalla, niin sitäkin ajatellen mediatiimissä palveluksen suorittamisesta saisi hyötyä työelämään.

Palvelus on antanut Luokkalalle lisätietoja muun muassa valokuvaamisesta, editoinnista, tiedottamisesta ja mainonnasta.

– Kannattaa kokeilla kaikkea sitä uutta, mitä on mahdollisuus kokeilla, sillä opittuja taitoja voi käyttää hyödykseen työelämässäkin, jääkäri Luokkala toteaa.

Korpraali Vilhomaa PV100 -kiertueella. Kuva: Nikolaos Nikolaou /Puolustusvoimat

Korpraali Vilhomaa kuuli Varusmiessoittokunnasta opiskelijatovereiltaan, jotka olivat suorittaneet siellä palveluksensa.

– Päätin hakea, koska halusin suorittaa varusmiespalvelukseni musiikin parissa.

Mielekäs palvelus takana

Vilhomaa oli kuullut Varusmiessoittokunnasta paljon hyvää ja hän odotti palveluksen olevan mielekästä. Palvelus vastasi odotuksia.

– Olen saanut palveluksesta paljon kokemusta esimerkiksi sektiosoitosta ja kappaleiden sovittamisesta. Kannattaa olla motivoitunut ja ottaa rohkeasti vastuuta, jos sitä tarjotaan. Niin voi oppia yllättäviäkin asioita, Vilhomaa kertoo.

Luokkalan mukaan armeijaan kannattaa lähteä avoimin mielin.

– Jos erikoistehtävät kiinnostavat, niin ota niistä hyvissä ajoin selvää ennen kutsuntoja ja pistä hakemus menemään, Luokkala neuvoo.

– Ja vaikka et pääsisikään sinne, minne hait, niin suorita palveluksesi kuitenkin kunnialla loppuun ja muista pitää pilke silmäkulmassa.

Vilhomaan mukaan palveluksesta saa enemmän irti, jos on motivoitunut ja tekee kaiken hyvällä asenteella.

– Palvelus on myös paljon mielekkäämpää, jos pääsee tekemään sellaisia hommia, jotka ovat omasta mielestä kiinnostavia ja hyödyllisiä edes jollain tasolla. Sen takia kannattaa ottaa etukäteen selvää eri palvelustehtävistä, ja hakea jos kiinnostaa.

Reserviin mars

19.syyskuuta Luokkalalla ja Vilhomaalla loppui palvelus Varusmiessoittokunnassa. Luokkala jatkaa reservissä mediaopintojaan ja Vilhomaa taas musiikkiopintojaan. Aliupseerikurssille jääville palvelustovereilleen Vilhomaa toivottaa mielekästä loppupalvelusta.

– Nauttikaa palveluksesta vielä kun voitte ja kokeilkaa ja oppikaa uutta, toivottaa Luokkala.

Teksti: reservin jääkäri Luokkala

 

 

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Viimeistä kertaa yhdessä Avenches Tattoossa

Ennen aliupseerikoulun alkamista ja 9 KK-palvelleiden kotiutumista varusmiessoittokunta esiintyi vielä kerran yhdessä Avenches Tattoossa, Sveitsissä 3.-9. elokuuta. Sää Avenchesissa oli aurinkoinen ja Tattoo sujui mukavissa merkeissä.

Maanantaina 3.elokuuta varusmiessoittokunnassa herättiin jo klo 3.45, sillä lento Sveitsiin lähti Helsinki-Vantaan lentokentältä klo 7.55.  Lentokoneessa ehti ottaa pienet torkut ja kohta oltiinkin jo Zürichin lentokentällä. Zürichista noustiin kahteen bussiin, jotka kuljettivat meidät kauniiseen Avenchesiin syömään. Ruokailun jälkeen veimme varusteemme majoitustiloihin, joista mentiin amfiteatterille vielä pikaisiin iltatreeneihin.

Perillä majoituksessa. Kuva: Pekka Luokkala / Puolustusvoimat

Iltatreenit. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Ensimmäiset päivät Avenchesissa kuluivat harjoitellessa kuviomarssiesityksiä ja tutustuessa paikallisiin nähtävyyksiin. Torstaina 6.elokuuta Avenches Tattoo alkoikin ja oli mahtavien marssishow-esitysten vuoro. Esiintymisareenana toimi suuri roomalainen amfiteatteri, joka täyttyi joka ilta ääriään myöten hurraavasta yleisöstä.

Avenches. Kuva: Pekka Luokkala / Puolustusvoimat

Ensi-illassa oli tunnelmaa. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Paraatisoittokunnan ja kivääritaitoryhmän lisäksi tärkeässä osassa kuviomarssishowssa oli myös lavabändi.
Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Perjantaina 7.elokuuta pääsimme tutustumaan Gruyèresin linnaan, juustotehtaaseen ja Caillerin suklaatehtaaseen.

Linnasta avautui kauniit maisemat. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Juustotehtaalla ei ollut juustosta puutetta… Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

…eikä suklaatehtaalla suklaasta. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Lauantaista tuli koko varusmiessoittokunnalle tiukka päivä, sillä luvassa oli viisi keikkaa. Päivä alkoi konserttisoittokunnan ja soolokivääriryhmän yhteiskeikalla Moudonin keskustassa.

Moudonin asukkaat saivat nauttia konserttisoittokunnan hienosta musiikista ja soolokivääriryhmän taitavista tempuista. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Seuraavaksi vuorossa oli Tattoo-paraati, johon osallistuivat kaikki Avenches Tattoon soittokunnat.

Sää paraatissa oli mitä mainioin. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Marssishow -esityksiä oli taas sekä päivällä että illalla.

Avenches Tattoon viimeinen marssishow -esitys oli samalla myös varusmiessoittokunnan 1/18 -saapumiserän viimeinen yhteinen esiintyminen. Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Avenches Tattoon huipensi Showbandin viimeinen konsertti.

Showbandin keikalla riitti menoa ja meininkiä.
Kuva: Nikolaos Nikolaou / Puolustusvoimat

Sunnuntaina lähdettiinkin jo kotimatkalle kohti Suomea. Ennen lentoa oli vielä aikaa käydä tutustumassa Zürichin kauniiseen kaupunkiin.

Zürich. Kuva: Pekka Luokkala / Puolustusvoimat

Takana on siis oikein onnistunut ja mahtava Avenches Tattoo. 9KK -palvelevilla edessä on seuraavalla viikolla kotiutuminen ja 12KK -palvelevilla taas aliupseerikoulu.

Kiitokset kaikille mahtavasta Avenches Tattoosta!

Teksti: Jääkäri Pekka Luokkala

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Musiikkiaikamatka 70-luvulle

Kuva: Puolustusvoimat / Toni Pakarinen

Neonvalot välkkyvät ja ihmiset hurraavat. Discomusiikki ja rock tuovat yleisön takaisin aikaan, jolloin leveälahkeiset housut, farkkutakit ja pitkät hiukset miehillä olivat muotia. Highway to hell on soitettu, mutta yleisö haluaa vielä lisää. Yleisö haluaa päästä vielä nauttimaan 70-luvusta. Mitä siis soitetaan?

“ Soittakaa Paranoid!”

Toive toteutetaan, ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta tuo ihmisille tuulahduksen villistä ja vapaasta 70-luvusta.

Kuva: Puolustusvoimat / Nikolaos Nikolaou

Puolustusvoimien varusmiessoittokunnassa toteutettiin loppusotana massiivinen 70’s-megakiertue 20.8-28.8.2018. Kiertue alkoi Verkatehtaan Vanaja-salilta, Hämeenlinnasta ja päättyi Logomoon, Turkuun. Kiertueella vallitsi erittäin hyvä tunnelma sekä soittajien että yleisön kesken

Varusmiessoittokunnan mediatiimi vastasi 70’s-kiertueen markkinoinnista ja viestinnästä. Markkinointi aloitettiin jo hyvissä ajoin keväällä, ja kiertueen mainoksia nähtiin niin busseissa, metroissa kuin Finlandia-talollakin Helsingissä.

Megakiertuetta varten varusmiessoittokunta jaettiin kolmeen osastoon, etu, -pää, -ja mediaosastoon. Etuosasto huolehti siitä, että kiertuepaikkakuntien konserttisalien esiintymislavat ja tekniikka olivat aina valmiina ennen konserttien alkua. Pääosasto koostui soittajista ja solisteista. Mediaosasto taas huolehti luonnollisesti kiertueen viestinnästä ja mainonnasta.

Kuva: Puolustusvoimat / Toni Pakarinen

Etuosaston johtajana toiminut korpraali Markus Tienhaara oli ilahtunut siitä, kuinka joutuisasti lavat saatiin kasattua ja purettua.

– Oli hienoa nähdä, kuinka ammattimaisia osaajia etuosastossa oli. Kaikki hoitivat hommansa oma-aloitteisesti.  Ei oikeastaan missään vaiheessa tullut sellaista hetkeä, että kukaan ei olisi tiennyt mitä nyt pitäisi tehdä, Tienhaara kertoo.

70’s-kiertueen megaorkesteria johtivat varusmiessoittokunnan omat kapellimestarit. Konserttien ensimmäisestä puoliajasta vastasi yliluutnantti Tommi Suutarinen ja toisesta puoliajasta vastasi varusmiessoittokunnan uusi kapellimestari, musiikkiyliluutnantti Juhani Valtasalmi.

Puolustusvoimat/Nikolaos Nikolaou

Solisteina kiertueella loistivat muun muassa Showbandin korpraali Hanna Lehmonen.

– Kiertue oli kaikille rankka puristus ja tiukalla aikataululla tehtiin todella hienoa jälkeä. Me ollaan saatu ihan loistavaa palautetta sekä yleisöltä, skappareilta että toisiltamme, siitä tulee hyvä fiilis, Lehmonen sanoo.

– Kaiken kaikkiaan onnistunut tunne, kun saimme tarjottua noin viihdyttävän ja monipuolisen kokonaisuuden isolle yleisölle.

Koko konserttisali täyttyy aplodeista, kun yleisö osoittaa suosiotaan varusmiessoittokunnalle. Neonvalot loistavat, taputukset ei lakkaa ja yleisö haluaa lisää. Paranoid pärähtää soimaan ja koko Sibelius-talo juhlii.

Kuva: Puolustusvoimat / Toni Pakarinen

Teksti: Jääkäri Pekka Luokkala

 

 

 

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kohti 70’s -kiertuetta

 

Varusmiessoittokunnassa valmistaudutaan 20.elokuuta alkavaan 70’s -megakiertueeseen, joka on samalla loppusotamme ennen E-kauden päättymistä. Megakiertueella soitetaan ne kaikista parhaimmat ja menevimmät 70-luvun hitit, joita voi tulla kuuntelemaan Hämeenlinnaan, Jyväskylään, Tampereelle, Helsinkiin, Lahteen ja Turkuun.

Loppusodan lisäksi 70’s -kiertue päättää syksyllä 2016 alkaneen suositun aikamatkan (2016 YSÄRI –kiertue ja 2017 KASARI –kiertue). Konserteissa tullaan esittämään monipuolinen läpileikkaus 70 –luvun klassikoita (mm. Piano Man ja I Was Made For Lovin’ You). Oman lisänsä mahtavien orkesterisovitusten lisäksi konsertteihin tuovat niiden tekninen toteutus ja maaginen lavashow. Kiertueen juontajana toimii legendaarinen radiotoimittaja ja DJ Matti Airaksinen.

Tunnelmia YSÄRI -kiertueelta.

Aiemmilla kiertueillamme, muun muassa Finlandia, -ja Satama soi -kiertueilla soittivat vain yhdet kokoonpanot. Tulevalla kiertueella taas soittavat viihde -ja jousiorkesteri, konserttisoittokunta ja showband, eli koko soittokunta. Sitä johtavat vuorollaan kaksi eri kapellimestaria, musiikkiyliluutnantti Juhani Valtasalmi ja yliluutnantti Tommi Suutarinen.

Tunnelmia KASARI -kiertueelta.

Kiertueen kaksi ensimmäistä konserttia pidetään siis 20. ja 21. elokuuta Verkatehtaan Vanaja- salissa, Hämeenlinnassa. Lahden konsertti on jo loppuunmyyty, mutta Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä ja Turussa on vielä paikkoja.

Tervetuloa nauttimaan ja kutsu kaverisikin mukaan!

70’s -kiertueen Facebook -sivut:

 https://www.facebook.com/events/1427061057440236/

Jääkäri Pekka Luokkala

 

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Laulumiehen kesämietteitä

Kuva: Puolustusvoimat/ Pekka Luokkala

”Toi on se soundi!”

On maaliskuu ja Showband on harjoitellut yhdessä vasta muutaman kerran. Kapteeni Perälän huudahdus kajahtaa ilmoille biisin päätyttyä ja minulle tulee luottavainen olo, sillä tiedän tulleeni oikeaan paikkaan.

Olen jääkäri Ville Haliseva ja suoritan palvelustani Varusmiessoittokunnan Showbandin laulusolistina, sekä osana kivääritaitoryhmää. Vaikka laulu on täällä ollut pääinstrumenttini, soitan mielelläni myös kitaraa ja pianoa, sekä välillä huuliharppua tarpeen tullen. Sotilassoittajan tehtäviin hakeminen oli minulle pitkään itsestäänselvyys; olin saanut hyvän kuvan Varusmiessoittokunnasta aiemmin, joten tänne oli helppo hakeutua.

Tuntuu yllättävän haastavalta valita mistä aloittaisi, kun annetaan tehtäväksi kertoa omasta varusmiespalveluksesta, jota kirjoitushetkellä kuitenkin on takana jo 200 päivää. Mielessä vilisee kuvia keikkabussista, lavalta monen tuhannen ihmisen edestä, ylpeästi Pohjoisesplanadia pitkin marssivasta paraatista ja ensimmäisistä aamuista, kun joka puolella oli tuntemattomia kasvoja.

Parasta ehkä kuitenkin lähteä purkamaan tätä pakettia ajankohtaisesta aiheesta. Meidän Showbandin PV100– kiertue, joka kiersi Suomea kesäkuun alussa on tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä. Kiertue jatkuu elokuun alussa, jolloin meitä viedään kahdeksan keikan verran aina Rovaniemelle saakka. Alkukesän esiintymisten jälkeen odotukset ovat todella korkealla, kun parin viikon päästä lähdetään taas tien päälle.

Kuva: Puolustusvoimat / Toni Pakarinen

Kesäkuun PV100- keikoilta karttui älytön määrä kokemusta esiintymisestä ja kaikesta, mikä esiintyvän muusikon keikkapäivään kuuluu. Oli mielenkiintoista nähdä miten meidät otettiin eri kaupungeissa vastaan ja miten lava, sää ja muut ulkoiset tekijät vaikuttivat keikkapäiviin. Ehdottomasti parasta oli huomata, kuinka meidän tunnin mittainen bilesettimme soi päivä päivältä paremmin. Kaikki soittivat tiukasti yhdessä ja Showbandille tunnuksenomaista lavaenergiaa huokui aina yleisöön asti. Vilkuilin usein hymyjä bändikavereiden ja yleisön huulilla ja ne kertoivat ilman muuta, että homma toimii!

Itselle tähän asti koko palveluksen aikana pinnalla ollut tietynlainen teema on kehitys. Showbandin yhteispeliä ja soittoa lähdettiin keväällä hiomaan, ja nyt kesällä annetaan mennä ja nautitaan työn tuloksista. Kivääriryhmän suoritukset ovat päivä päivältä varmempia ja näyttävämpiä. Jääkärin opintoja taas päästään syventämään entisestään syksyn aliupseerikurssilla. Kehitystä on tapahtunut monen täällä opeteltavan uuden asian äärellä, mutta myös henkilönä huomaan ottaneeni askelia eteenpäin monessa asiassa. Olen joskus kuullut sanottavan, ettei armeijassa tarvitse ajatella itse. Missään muualla en kuitenkaan ole pohtinut omia arvoja, valintoja ja omaa paikkaani enemmän kuin täällä. Jokin tässä yhteisössä laittaa ajatuksen hyvin rullaamaan. Tiivis porukka ja mielekäs tekeminen pitää siis todellakin mielen virkeänä ja mahdollistaa kehityksen monella eri osa-alueella.

Vaikka inttipäiviä on nyt takana jo 200, on niitä kuitenkin vielä 147 edessä. Monet haasteet odottavat, ja niitä kohden lähden hyvillä mielin. Tästä käännetään koko soittokunnan voimin keula kohti Hamina Tattoota, 70’s- megakiertuetta ja Sveitsin Avenches Tattoota. Nähdään keikoilla!

Jääkäri Ville Haliseva

Ville Haliseva on 19-vuotias opettajaksi opiskeleva vantaalainen, joka pitää syksystä, akustisen kitaran soitosta ja bluesmusiikista.

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Rumpuja ja metsää

Kuva: Puolustusvoimat/ Pekka Luokkala

Olen korpraali Eetu Karjalainen ja päiväni varusmiessoittokunnassa vietän rumpuja soittaen rumpuryhmässä ja viihdeorkesterissa.  Asun Nurmijärvellä, missä päiväni kuluvat rumpujen soiton lisäksi luonnon parissa. Harrastuksiini kuuluvat niin metsästys kuin kalastus, sekä muutenkin luonnossa oleminen. Päätin hakea varusmiessoittokuntaan palvelukseen, sillä halusin kokea hieman normaalista poikkeavan armeijan. Mietin useita erikoisjoukkojen koulutushaaroja, mutta päädyin hakemaan tänne, sillä halusin tietää miltä muusikon elämä voisi tuntua.

Varusmiessoittokunta on totta tosiaan tarjonnut erilaisen armeijakokemuksen, jonka olisin muualla saanut. P-kaudella harjoitukset metsässä eivät tuottaneet minulle ongelmia ja viihdyin siellä oikein hyvin. Kun E-kausi alkoi, niin pääsin toden teolla tutustumaan muusikon uraan kun päivät koostuivat kuviomarssin ohella soittamisesta bändin ja rumpuryhmän kanssa. Välillä tiukat aikataulut ovat olleet stressaavia, mutta kaikesta on selvitty kunnialla. Siitä kiittäminen käy kaikkia täällä varusmiessoittokunnassa, eritoten palveluskavereita. Ilman hyvää yhteishenkeä ja osaavaa porukkaa ei tästä touhusta tulisi mitään.

Kuva: Puolustusvoimat/Nikolaos Nikolaou

Varusmiessoittokunta on tarjonnut minulle juuri sitä minkä takia hain tänne. Metsässä voi yöpyä siviilissäkin kuka tahansa, mutta harva pääsee soittamaan ihmisille ympäri Suomea isoilla lavoilla. On mahtavaa soittaa hienossa porukassa kun ihmiset kuuntelevat ja fiilistelevät täysillä mukana. Olen jo nyt päässyt kiertämään Suomea mahtavien kokoonpanojen kanssa muun muassa Hyvää ja kaunista, Serenadi keväälle ja Satama soi -kiertueiden parissa, mutta huipennus on vielä tulossa.

Pian alkaa Hamina Tattoo, joka on itselleni suuri asia, sillä pohtiessani minne haen armeijaan katselin kuviomarssivideoita Hamina Tattoosta ja päätin, että haluan olla osana tuota upeaa kokonaisuutta. Kun harjoittelemme kuvioita, ei oma rooli aina välttämättä tunnu kovinkaan suurelta, mutta yhdessä saamme jotain mahtavaa aikaan. Hamina Tattoon lisäksi odotan innolla 70-luvun kiertuetta, jossa pääsemme koko varusmiessoittokunnan voimin esiintymään Suomen hienoimmissa konserttitaloissa.

Hamina Tattoon ja 70-luvun kiertueen jälkeen lähdemme vielä esittämään kuviomarssia Sveitsiin, jonka jälkeen 9 kuukautta palvelevilla palvelus onkin jo ohi. Aika on kyllä mennyt älyttömän nopeasti. Itselläni palvelus ei kuitenkaan pääty Sveitsin matkan jälkeen, sillä jatkan AUK:kiin, joka kestää joulukuuhun saakka. Odotankin jo innolla AUK:in alkua, mutta toisaalta eihän sinne vielä mitään kiirettä ole, saanhan viettää ensin muutaman varmasti mahtavan kiertueen koko porukan kanssa!

Korpraali Eetu Karjalainen

Korpraali Eetu Karjalainen on 19-vuotias nurmijärveläinen, jonka harrastuksiin kuuluvat metsästys ja kalastus.

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kuulumisia E-kauden keskeltä

 

Rumpuryhmä päristää ilmoille e-kauden aikana tutuksi tulleen alkurummutuksen ja soittava paraatisoittokunta sekä kivääritaitoryhmä aloittavat kuviomarssin. Välillä päivät koostuvatkin kuviomarssista, soittamisesta sekä kivääritaitoryhmäläisellä myös kiväärin heittelystä. Varusmiessoittokunnalla on tulossa vielä ennen AUK:in alkamista isoja esiintymisiä. Hamina Tattoo odottaa parin viikon päästä, 70’s-kiertue hieman yli kuukauden päästä ja lähtö Sveitsiin alle kahden kuukauden päästä. Harjoiteltavia asioita siis riittää.

Olen jääkäri Sonja Sairanen ja soitan jousiorkesterissa viulua sekä olen mukana kivääritaitoryhmässä. Lähdin suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta vanhempieni ja ystävieni kannustamana. Koko varusmiespalvelusaika on kulunut nopeasti ja loppuaika  tulee varmasti kulumaan nopeammin kuin tässä kohtaa osaan edes kuvitella. Ensimmäiset varusmiehet meiltä soittokunnasta kotiutuvat syyskuun lopussa. Seuraavaksi joulukuun lopussa kotiutuvat soittokunnan AUK:in suorittajat joihin itse kuulun. RUK:iin valittujen kotiutuminen menee vuoden 2019 puolelle.

E-kausi on jo tähän mennessä tarjonnut hyviä kokemuksia ja katsauksen siihen millaista muusikon arki voi olla. Välillä pienempiä konsertteja, välillä taas isoja kiertueita. Odotan innolla tulevia tapahtumia. En ole itse käynyt ikinä aiemmin Hamina Tattoossa, mutta jo neljän päivän harjoitus Haminassa muiden soittokuntien kanssa antoi viitteitä siitä, että tilaisuudesta on tulossa ikimuistoinen niin esiintyjille kuin yleisöllekin. Osa jousiorkesterista päätyy soittamaan lavalla ja osa marssimaan kivääritaitoryhmässä niin Hamina tattoossa kuin myös Sveitsissä Avenches tattoossa.

Puolustusvoimat/ Toni Pakarinen

Saamme pian kunnolla käyntiin myös 70’s-kiertueen harjoitukset. Kiertue sisältää seitsemän konserttia kuudella eri paikkakunnalla, kaksi konserteista on Hämeenlinnassa ja muut konsertit ovat Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Kiertue on koko palvelusaikamme suurin, eikä sitä turhaan kutsuta megakiertueeksi. Koko puolustusvoimien varusmiessoittokunta tulee esiintymään lavalla samaan aikaan ja täyttämään konserttisalit 70-luvun suurimmilla hiteillä.

Viimeisenä, 70’s-kiertueen jälkeen, edessä häämöttää Sveitsi ja siellä oleva Avenches Tattoo. Pääsemme edustamaan Suomea ja esittämään Avenches Tattoossa samoja kuviomarsseja, kuin mitä olemme harjoitelleet Haminaa varten. Osalla yhtyeistä on Sveitsissä Tattoon lisäksi myös omia keikkoja ja konsertteja.

Olen kokenut ja tulen kokemaan tämän inttivuoden aikana asioita, joita en muuten olisi päässyt kokemaan. Tätä blogitekstiä kirjoittaessani mieleeni tulee vain, että on hienoa saada suorittaa varusmiespalvelus Puolustusvoimien varusmiessoittokunnassa näin hyvässä porukassa.

Jääkäri Sonja Sairanen

Sonja Sairanen on raisiolainen viulisti, jonka päivää ilahduttavat barettimarssi, sotilaskoti ja lentävät lausahdukset.

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Satamat soivat

Kuva: Puolustusvoimat / Pekka Luokkala

Harjoitushuone täyttyy ihmisistä. Soittajat kaivavat soittimet koteloista ulos ja tekevät vielä viimeiset tsekkaukset ja säädöt vahvistimiin ennen harjoituksen alkamista. Rumpali lyö kappaleen käyntiin, ensimmäiset sävelet sinkoavat ilmaan ja Viihdeorkesterin harjoitukset ovat käynnistyneet. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Viihdeorkesterissa soitetaan monipuolista musiikkia suomalaisen tanssimusiikin klassikoista nykypäivän hitteihin. Orkesteri koostuu yhdeksästä nuoresta ja energisestä muusikosta. Harjoitushuoneessa soi minulle tuttu musiikki. Ensimmäiseen kappaleeseen tehdään tarvittavat muutokset ja rakenteelliset tarkistukset, joiden jälkeen jatketaan settilistaa eteenpäin. Satama Soi -kiertue valloittaa tulevien viikkojen aikana Hämeenlinnan, Mikkelin, Lappeenrannan, Lahden ja Merikarvian torit ja satamat.

Kuva: Puolustusvoimat / Riiko Leino

Satama Soi -kiertue on yhteislaulukiertue, jossa viihdeorkesterin säestyksellä lauletaan kaikille tuttuja kappaleita. Harjoitukset tätä kiertuetta varten aloitettiin muutamia viikkoja ennen sen alkua. Orkesterin valitsemista kappaleista tehtiin versiot, jotka sopivat juuri tämän kokoonpanon esitettäviksi. Satama Soi on perinteeksi muodostunut kesäkiertue, joka erottuu rennolla meiningillään ja vapautuneisuudellaan: kuka vaan saa tulla laulamaan mukana tai ihan vain fiilistelemään musiikkia ja sataman tunnelmaa. Tämä kiertue on viimeinen laatuaan saapumiserän 1/18 Viihdeorkesterin osalta, koska osa orkesterin jäsenistä jatkaa syksyn aliupseerikurssille ja osa taas kotiutuu heti 70-luvun konserttikiertueen ja Sveitsin Avenches Tattoon jälkeen syyskuussa.

Lähestymme settilistan puoliväliä. Biisejä on takana kahdeksan ja yhdeksän kappaletta on vielä edessä. Muusikot tapailevat tutuiksi muodostuneita melodioita ja omia osuuksiaa, jotka hetken kuluttua päästetään yhdessä ilmoille joko laulaen tai soittaen. Kappaleiden tunnelmat vaihtelevat eri ääripäiden välillä, joista osa painaa itsensä läpi hyvällä energialla ja menevällä groovella, kun taas osassa kappaleista vallitsee rauha. Rumpali kertoo puujalkavitsin. Koko bändi hörähtää, ja hetken päästä kaikki käyvät yhdessä seuraavan kappaleen kimppuun.

Hieman yli vuosi sitten en olisi arvannut, että suorittaisin vapaaehtoisen asepalveluksen varusmiessoittokunnassa. Olin todella iloinen päästessäni soittokuntaan molemmilla instrumenteillani, sekä viululla että laululla. Onnekseni olen päässyt tekemään töitä niiden  kanssa viimeisen puolen vuoden aikana. Kokemuksena soittokunta on ollut ihmeellinen. Monet asiat, joita olen tehnyt peruskauden alusta lähtien ovat sellaisia, jotka olisivat todennäköisesti jääneet siviilissä kokeilematta. Ennen armeijaa en uskonut löytäväni itseäni ampumaradalta  puhumattakaan siitä, että olisin nauttinut olostani siellä. Armeija on ollut minulle paikka oppia uutta ja haastaa itseäni monin eri tavoin. Varusmiessoittokunnassa olen päässyt toteuttamaan palvelukseni juuri minulle sopivalla tavalla. Soittokunnasta on löytynyt samanhenkisiä ihmisiä ja tämän porukan kanssa on aina hymy herkässä. Yhteishenki soittokunnassa on ainutlaatuinen.

 

Settilistan viimeinen kappale päättyy. Fiilis on haikea, koska tietoisuus yhteisen ajan rajallisuudesta iskee. Vaikka tämän porukan kanssa pääsee vielä soittamaan, ovat Viihdeorkesterin omat kiertueet pian takana päin. Päällimmäisenä mielessä on kuitenkin ylpeys siitä, että on saanut olla osa tällaista orkesteria. Ja suuremmassa mittakaavassa, olen yhtä ylpeänä osa Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaa.

 

Jääkäri Mesiä

Emma Mesiä on 21-vuotias vantaalainen laulaja ja viulisti. Hänen sydäntään lähellä ovat musiikkiteatteri, matkustaminen ja moniääniset laulunpätkät.

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Asutuskeskustaistelua ja marssimista Jääkäriharjoituksessa

Juhannusviikolla soittimet laitettiin neljäksi päiväksi syrjään, kun Jääkäriharjoituksemme alkoi. Harjoitukseen osallistuivat varusmiesten ja kantahenkilökunnan lisäksi reserviläiset.

Kuva: Puolustusvoimat / Aleksi Murtojärvi

Ensimmäinen päivä alkoi ampumaradalla soveltavilla ammunnoilla, joiden jälkeen siirryimme Ilveskalliolle tukikohtapalveluun. Sää oli oikein hyvä eikä sateesta ollut vielä tietoakaan.

Kuva: Puolustusvoimat / Aleksi Leppänen

Seuraavana päivänä osa jäi asutuskeskuskylään tutustumaan asutuskeskustaistelun perusteisiin ja osa taas meni tutulle kasarmille, jossa harjoiteltiin muun muassa huoneiden haltuunottamista ja kevytkonekiväärin käsittelyä.

Kuva: Puolustusvoimat / Mika Suomalainen

Tuona päivänä myös ukkosti ja satoi runsaasti, mikä saattoi hieman laskea jääkäreiden mielialaa. Pilke silmäkulmassa toi kuitenkin piristystä päivään ja illalla aurinko loistikin kauniisti ja lämmitti sateen jälkeen.

Kolmantena päivänä aiemmin opittuja asutuskeskustaistelun perusteita päästiin soveltamaan asutuskeskustaistelussa ja taisteluteknisellä marssilla. Asutuskeskustaistelussa reserviläisten johtamat varusmiesjoukkueet pääsivät vuoroin hyökkäämään ja vuoroin puolustumaan toisiaan vastaan ake -kylässä. Yksi ”aketuksessa” mukana olleista varusmiehistä oli korpraali Toni Pakarinen.

Kuva: Puolustusvoimat / Niko Lehtonen

”Oletin, että se olisi kaaosta, ja sitä se näköjään olikin. Oli kuitenkin hienoa nähdä, että tässä hommassa oli myös olemassa ohjeistukset ja selkeät reitit siihen, miten ”aketuksessa” on tarkoitus edetä.”

Kuva: Puolustusvoimat / Olli Aho

Taisteluteknisellä marssilla jääkärit näyttivät osaamistaan muun muassa taisteluevakuoinnissa ja vesistönylityksessä.

Kuva: Puolustusvoimat/ Olli Aho

Harjoituksen viimeisenä päivänä suoritettiin vielä ’apinarata’ ryhmien välisessä fyysisessä kilpailussa. Kilpailuun kuului esteradan lisäksi myös maastolenkin juokseminen.

Kuva: Puolustusvoimat / Niko Suomalainen

”On ollut todella hauskaa. Pidän kovasti tästä päivästä, sillä fyysisen osuuden kilpailussa pääsi tekemään yhdessä ryhmän kanssa, tsemppaamaan muita ja sai tehdä itse parhaansa hymy huulilla,” korpraali Antti Honkanen kertoi päivän kulusta.

Kuva: Puolustusvoimat / Niko Lehtonen

Seuraavan kerran metsään mennaan ’tetsaamaan’ syyskuussa, kun aliupseerikoulun ensimmäinen osio alkaa.

Teksti: jääkäri Pekka Luokkala

Pekka Luokkala on Keminmaalta kotoisin oleva 20-vuotias varusmiessoittokunnan mediatiimiläinen, joka seuraa intohimoisesti jääkiekkoa ja tykkää sekä kahvista että kissoista. Urheilun lisäksi hän harrastaa vapaa-ajallaan musiikkia ja lukemista.

Liitteenä koostevideo Jääkäriharjoituksesta:

  https://www.youtube.com/watch?v=O5tByaRpQpE

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Alikersanteista kersanteiksi varusmiessoittokunnassa

Kuva: Puolustusvoimat/Nikolaos Nikolaou

Haastattelu on tehty 6.kesäkuuta 2018.

Espoolainen Ahti Brummer ja lahtelainen Niko Hörkkä toimivat varusmiessoittokunnan omina kersantteina. He suorittivat aliupseerikoulun Varusmiessoittokunnassa.

– Halusin ehdottomasti johtakoulutukseen, Brummer kertoo.

Hänen kaverinsa oli varusmiessoittokunnan 1/17 -saapumiserässä teknikkona, joka suositteli Brummerille varusmiessoittokuntaan hakemista. Hän halusi päästä sinne valokuvaajaksi.

– Valokuvaus oli aina se juttu, mitä halusin tehdä armeijassa.

Kuva: Puolustusvoimat/Nikolaos Nikolaou

Hörkkäkin halusi armeijaan valokuvaajaksi ja pääsi Brummerin tavoin varusmiessoittokuntaan aukkiin kesän 2/17 -saapumieserästä.

Aliupseerikoulun jälkeen Brummerista ja Hörkästä tuli varusmiessoittokunnan 1/18 -saapumiserän alikersantteja. Johtamista ja vastuuta siis riitti.

 – Kun alkoi tutustumaan porukkaan enemmän, niin meininki muuttui rennommaksi. Huomasi heti, ettei tarvinnut ottaa sitä  johtajan roolia esiin niin useasti kun pystyi luottamaan porukkaan, Brummer muistelee.

– Oppi tuntemaan, mikä on heidän taitotasonsa, ja kuinka paljon he osaavat ottaa vastuuta.

Saapumiserän henkinen kasvu P-kauden alokkaista jääkäreiksi oli huomattava. Aluksi kaikki oli uutta ja vierasta, mutta pian siihen tottui. Alikersanttien lisäksi myös alokkaille tuli paljon vastuuta.

– Muiden yksiköissä alikersantit päättävät kaikkien puolesta, mutta teillä oli vastuu itse tehdä hommat, saitte ajatella itse, Hörkkä muistelee.

Kuva: Puolustusvoimat/Nikolaos Nikolaou

Kasvun kannalta kaikista kovin tekijä oli juuri vastuu.

– Te saitte itse tosi paljon vastuuta, mikä oli hienon näköistä katsoa sivustakin. Meitäkin oli vain kaksi alikersanttia koko yksikössä, ja me olimme lähinnä mediatiimistä vastuussa, Brummer lisää.

Palveluksen häämöttäessä loppuaan Brummer ja Hörkkä ylennettiin hyvän palveluksen ansiosta kersanteiksi. Suomessa on valokuvaajakersantteja on alle 20. Ylennykset lämmittivät tietenkin mieltä.

Muutaman päivän päästä kersantit Brummer ja Hörkkä siirtyvät reserviin.Vielä ei ole haikea fiilis, sillä reservin aurinko paistaa vasta kahdeksan päivän päästä.

– On ollut hienoa nähdä tämä koko kasvu, mikä teillä on. Olen saanut päätökseen tämän homman. Sen takia ei tunnu haikealta, Brummer toteaa.

Hörkällä on taas haikeammat fiilikset kuin Brummerilla.

– Aluksi P-kaudella tutustuu johonkin porukkaan, sitten tulee AUK ja tutustuu 100 tosi hyvään tyyppiin, sitten ne lähtee. Sitten saa uudet 100 alokasta, joista tulee ystäviä, ja nyt on meidän vuoro lähteä, Hörkkä sanoo.

Varusmiessoittokunnan Brummer ja Hörkkä jättävät hyvillä mielin yksikön jääkäreiden haltuun.

– Tämä on aika erikoinen palvelus, arvostakaa sitä. Ollaan erikoistehtävissä, ja vaikka toiset eivät sitä välttämättä aina arvosta, arvostakaa itse sitä aina. Se, mitä te teette, on oikeasti tärkeää ja hienoa, Brummer välittää terveisensä varusmiessoittokuntaan jääville jääkäreille.

1/19 -saapumiserällekin kersantti Brummerilla on terveisiä.

– Uskaltakaa uudistaa, korjata ja ehdottakaa. Varusmiessoittokunnan täytyy elää ajan mukana.

Kersantti Niko Hörkkä on 20-vuotias lahtelainen, joka harrastaa kuvausta ja videoeditointia.

Kersantti Ahti Brummer on 20-vuotias espoolainen valokuvaaja ja kansainvälisten kauppatieteiden opiskelija Aalto-yliopistossa.

Teksti: jääkäri Pekka Luokkala

Jaa tämä somessa!
Facebooktwittergoogle_pluslinkedin